Köökin kummitus

Me haluttiin tulla kertoon, et meillä on uusi keittiö, enää lattia puuttuu! Siellä kelpaa nyt iskän meille heekkuja kokkailla 😊 Mutta kyllä siinä kestikin! Melkein kaksi vuotta mamma ja iskä höpötti keittiöremontista (kun tuskailivat tuon vanhan lahon köökin kanssa) ja tietty mamma sai asian tiimoilta parit raivarit sekä tirautti parit itkut. Niin se aina tekee, kun hommat ei mee niin kuin siellä strömsöössä. ”Niinkun missä söössä?!”, kysyy Suvi huuli pyöreänä eikä Sissi ehdi alkaa selittämään, vaan jatkaa juttua tohkeissaan eteenpäin.., että tiiättekö mitä? Meillä on täällä myös ihan ihka oma kummitus, niin mamma sanoo. Ei siis varsinainen oopperan kummitus, vaan Kasa Mattilan kummitus. Me ei uskottu, mut mamma sano, että se varmaan on se setä (tai vaikka tätikin), joka tän talon on rakentanut ja nyt se on hermostunut, kun mentiin rymsteeraan keittö uuteen kuosiin. Mamma kerto, et se oli lauantaina tiskatessaan ulkona (tua vanhassa köökissä) nähnyt silmänurkastaan, kun joku kulki edestakasin siitä oven editse. Mamma luuli et se oli iskä. Mut ei se ollu, iskä oli sisällä jotain säätämässä. Sit illalla, kun siä vanhan keittiön pöydällä oli laatikko täynnä teetä, riisiä jne, niin ne tavarat oli kaikki tippunut ja levinneet pitkin keittiön lattiaa. Ilman, et kukaan oli käynyt siellä. Iskä tietty syytti meitä, et me oltas sinne kuroteltu heekkusia hamuamaan, mut sit ne tajus, että ovi on ollut koko ajan kiinni, eikä me edes yletyttäis sinne… Mamma sit keräs ne kimpsut ja kampsut takasin lootaan ja nosti takas pöydälle. Ja arvatkaa mitä? *rummunpäristystä* Seuraavan kerran kun mamma meni sinne, ne oli taas tippuneet ja levinneet pitkin poikin lattialle :-O Eiks oo spookyä? ”Jaa Snooppya”, kysyy Suvi, ”eiks se oo Ressu-koira?” Sissi viittaa Suvia tassulla hiljenemään ja Soma sanoo, että ”Jaa Ressu-koira, sehän se on kiva poika, tulisko se vaikka meillä käymään kylässä?” ❤

Illalla ne oli sit päivän tohinoista niin töttöröö, et ne meni ajoissa nukkuun. Me tietty kuorsattiin omissa peteissä (Suvi etenkin kuorsaa ihan hulluna, se kun on punkeroitunut ihan karmeeks pläskiks, kun se syö tuolta viikunapuiden alta pudonneita viikunoita aina kun vaan mamman silmä välttää, valaisee Sissi), mut mammaapa ei sit nukuttanutkaan, vaan se käänsi ja väänsi ja oli vielä yhden jälkeen yöllä hereillä. Silloin kuului sieltä vanhan köökin suunnalta kauhee räsäys ja mamma arvas oitis, että kummajainen tahtoi vielä vähän mekkaloida. Mamma ei kuitenkaan jaksanut lähteä yöllä katsomaan, vaan vasta aamusella sit totesivat, että iso raskas kulhollinen pekaanipähkinöitä oli tipahtanut maahan ja kaikki pähkinät oli pitkin poikin ja kulho tietty päreinä lattialla. Niinpä mamma sit päätti jutella sille kummajaiselle. Se sanoi sille, ettei sen pidä ollenkaan olla huolissaan. Me ei olla tihutöitä täällä talossa tekemässä, vaan nimenomaan suurella kunnioituksella tätä rakkaaksi kodiksi itsellemme remontoidaan. Ja ettei tule hänen surra, keittiöstä tuli entistä ehompi ja hän on tervetullut senkin tarkastamaan. Ja että tästä vanhasta keittiöstä tulee jossain vaiheessa sauna ja hän voi tulla meidän kanssa saunomaan. Eli hän vois vähän niin kuin muuntautua keittiötontusta saunatontuksi 😊 Iskä kyllä sanoi, että turhaa sää sille juttelet, ei se suamee ymmärrä. Mutta mamma sanoi, ettei hän usko henkimaailman tyypeillä olevan moisia rajoitteita ja että kyllä se tajuu, kunhan nätisti puhutaan. Ja totta tosiaan, sen jälkeen onkin ollut ihan rauhallista, mitään ei oo tippunut mistään. Ainakaan ilman syytä, sanoo Sissi ja Suvi ja kääntävät katseen Somaan. Soma kun on semmonen honkkeli, että se tiputtelee mitä vaan ja mistä vaan koheltaessaan menemään. Mutta se onkin sitten jo toinen juttu.

Nyt meillä tassut väsyy, onhan maanantaipäivä, eikä maanantait ole tunnetusti kaikista parhaimpia päiviä tehdä jotain kovasti paljon energiaa vaativaa. Me mennään nyt päikkäreille ja jäädään tarkkailemaan, palaako Kasa Mattilan kummitus. Ja jos palaa, mitä se tällä kertaa tiputtaa ja mistä. Ehkä se heittää kaikki heekut tuolta kaapista meidän suuhun 😉

PS. Kuvassa me kerjätään heekkuja mammalta meidän uudessa keittiössä ❤