Birdy nam nam!

Me ollaan pikkuisen tohkeissaan ja haluttiin heti tulla kertomaan teille kaikille, että me muutetaan uuteen kotiin! Mamma kyllä on vähän niinkun lupaillut tässä kuukausien mittaan, että ansaittais oma piha (sitä kun kuulemma aina surettaa, kun pissilenkillä me joudutaan kyykkimään asfaltilla), mut me ollaan ajateltu, et se on vaan puhetta. Niinkun mamman puheet siitä, kuinka se alkaa harrastaa enemmän liikuntaa. Eikä mitään kuitenkaan tapahdu 😀 Mutta nää lupaukset se piti. Se meidän uus koti on maalla ja meille on siellä omaa pihaa, jota saadaan myllätä ja tonkia. Vaikka iskä kyllä sanoo ettei saada, mutta me vakuutettiin iskälle, että meistä on paljon hyötyä, kun me voidaan hoitaa noi maanmuokkaushommat, iskä sit vaan istuttelee yrttejänsä meitin kaivamiin kuoppiin. Kätevää, eikö? Ja kyllä me luvataan lannottaakin. Käydään pisuttelemassa ja kakkimassa jokaisen kasvimaan kylkeen, niin ei tartte keinotekosia lannotteitakaan ostaa. Säästyy rahaa 🙂

Me ollaan jo pariin otteeseen käyty siellä ottamassa huudeja haltuun ja ekalla kerralla tajuttiin myös se, että siellä asuu ainakin parikymmentä pikkulintua siinä talon viereisessä häkissä! Me kovasti niitä haukkua räpätettiin ja kyseltiin iskältä ja mammalta, että saataisko me syyä ne?! Ihan jos pikkuisen vaan pyöräytettäis pannulla ja ripaus luolaa päälle *mmmmmmm*, mutta mamma sanoi, ettei ne ole syötäväksi tarkoitettu, vaan ne on meidän uusia perheenjäseniä. Me ei ymmärretty, miten ihmeessä meille voi yhtäkkiä tulla parikymmentä uutta perheenjäsentä? Noh, mamma sitten selitti, että kun se setä, joka siinä talossa aikaisemmin asui, muutti pois, se jätti ne tiput meidän hoidettavaksi. Eli että ne tiput ikään kuin tuli siinä talokaupassa mukana. Meistä se oli kyllä outoa ja me alettiin miettimään, että jättääkö mamma ja iskä muuttaessaan meidätkin vanhaan kotiin ja me siirrytään uusien asukkaiden perheenjäseniksi. Meitä ajatus kauhistutti. Mutta mamma vakuutteli, että kyllä me muutetaan mukana. Ei siis huolta.

Siellä meidän uudella takapihalla on uima-allas ja se meitä kyllä vähän arveluttaa. Että ei kai noi vaan luule, että me aletaan siinä sitten uimaan..? Niinkuin silloin kun vielä Suomen kodissa asuttiin, niin mamma ja iskä raahas meitä koirauimalaan ja joka kerta meitä harmitti se homma. Millään ei oltais uitu. Mutta minkäs siinä pieni koira tekee, kun ylivoimalla kammetaan uimaliivi päälle ja paiskataan altaaseen. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kun potkutella menemään. Mamma ja iskä ihasteli vieressä. Hyvä kai se sieltä kuivalta maalta oli huudella. Että jos vaan luulevatkaan, että meidät laittavat uuden kodin altaaseen uimaan, niin me pakataan laukut, otetaan matkaevääksi pari tipua sieltä häkistä ja häivytään. Nih, ettäs tiedätte.

Meillä on käynyt täällä Espanjan kodissa tasaseen tahtiin vieraita, ja se on kyllä kiva. Ne kun jaksaa rapsutella meitä ja antavat nukkua vieressään tuolla vierashuoneen sängyssä. Ja vaikkeivät antaiskaan, niin me nukutaan silti 🙂 Nyt tällä viikolla täällä oli taas vieraita, mutta tällä kertaa kukaan ei nukkunut vierashuoneessa. Josta oltiin kyllä tosi pettyneitä. Mutta mamma sanoi, että nämä vieraat nukkuivat viereisessä hotellissa, kun niitä oli kolme eikä ne olis kaikki mahtuneet meidän vierashuoneen sänkyyn. Me luvattiin, että kyllä niistä joku saa vaikka nukkua yhdessä meidän peteistä (vaikka siinä, joka on olohuoneen sohvapöydän alla), mutta iskä sanoi, ettei se ole hyvä idea. Mutta joka tapauksessa siis… Ne vieraat vei iskän ja mamman katsomaan flamingo showta ja me oltiin harmissaan, kun meitä ei taaskaan otettu mukaan. Mekin oltais haluttu nähdä kuinka ne pinkit flamingot seisoo yhdellä jalalla jajaja… Mutta sit mamma kertoi, ettei se ollut flamingo vaan flamenco show. Että se on joku perinteinen espanjalainen tanssi, jossa naputetaan kenkiä lattiaan ja taputetaan käsiä.  Ja meiltä lopahti mielenkiinto siihen. Ketä semmonen ny kiinnostaa? Kyllä kai ny kaikki osaa jalkaa naputtaa ja käsiä taputtaa? Mutta iskä oli asiasta ilmeisen vaikuttunut, koska se vielä parina iltana sen shown jälkeen veti täällä himassa omia flamencomuuvejaan ja meitä hihitytti. Kun ei se ehkä oo ihan niitä kaikista sulavalinjasimpia tanssihemmoja, joita me on nähty 😀 Mutta yhtä kaikki, kyllä se meistä on ihan paras iskä ❤